TKI-kyvykkyys
Katso ilmainen tallenne
Kehitä organisaatiosi TKI-kyvykkyyksiä ja kehitä koko alueen TKI-intensiteettiä
Hankemestarit x TKI-kyvykkyys -webinaarissa puitiin yhdessä sitä, miten suomalainen innovaatioympäristö kaipaa kipeästi kehittymistä, ja miten erityisesti maakuntien matala TKI-intensiteetti luo haasteita, mutta myös valtavia mahdollisuuksia. Keskustelussa pureuduttiin siihen kuinka nostaa organisaation innovointikyky uudelle tasolle ja löytää ratkaisuja TKI-intensiteetin vahvistamiseen.
Tilaa ilmainen tallenne ja kasvata alueen TKI-intensiteettiä
"Kansallinen tavoite Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen nostamisesta neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä haastaa maakuntia."
Puhujat ja keskustelijat
Riikka Poikela ja Paula Heikkilä | Korento Consulting
TKI-kehittämisen ekosysteemin mahdollisuudet
Riikka Poikela ja Paula Heikkilä (Korento Consulting) perkaavat TKI-kyvykkyydestä tehdyn kyselyn tuloksia ja peilaavat niitä maakuntien mahdollisuuksiin omien kyvykkyyksiensä kehittämisessä.
Miksi TKI-toiminnan vaikuttavuuteen tulee panostaa? Kansallinen tavoite Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen nostamisesta neljään prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä haastaa maakuntia. TKI-toimintaa on paljon, mutta esimerkiksi Lapissa yritysten osuus on pieni johtuen esimerkiksi elinkeinorakenteesta. Nyt toteutetun arvioinnin tavoitteena oli pureutua organisaation TKI-toiminnan haasteisiin ja tunnistaa TKI-toiminnan suunnittelua ja toteutusta mahdollistavat ja rajoittavat tekijät.
Julius Oförsagd | Arctic Factory
TKI-kehittämisen ekosysteemin mahdollisuudet
CEO & Head of Design Julius Oförsagd (Arctic Factory) puhuu innovaatioekosysteemin rakentamisesta.
Koordinoiko kukaan TKI-työn kokonaisuutta? Organisaatiot katsovat TKI-työtä omista siiloistaan, eivätkä yhteisestä strategisesta näkökulmasta. Ei ole uskallusta asettaa tarpeeksi kunnianhimoisia yhteisiä tavoitteita, tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen. On alettava kerätä dataa siitä, mitä on jo tehty, mitä aiotaan tehdä, mitä pitäisi tehdä ja mitä meidän vaaditaan tekevän. Haluamme varmistaa, että lukemattomat hankkeet eivät tulevaisuudessa aina vain keksi pyörää uudestaan, vaan tieto ja osaaminen kasvaa aina edellisten saavutusten päälle.
Teema
TKI-kyvykkyyden pullonkaulat: Miksi kehittäminen sakkaa ja miten teemme siitä vaikuttavampaa?
Suomessa on asetettu kova kansallinen tavoite: tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot (TKI) on nostettava neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen ja vaatii erityisesti alueellisilta toimijoilta valtavaa tasonnostoa. Mutta miksi tuntuu, että vaikka hankkeita pyörii ja resursseja kuluu, todellinen vaikuttavuus antaa usein odottaa itseään? On aika katsoa peiliin ja kysyä, teemmekö oikeita asioita?
Kartoitimme TKI-toimijoiden kyvykkyyksiä ja arjen haasteita. Tulokset piirtävät kuvan kentästä, jossa on valtavasti osaamista ja tahtotilaa, mutta jota vaivaa pahasti siiloutuminen. Kehittämistä tehdään liiaksi omista poteroista käsin, eikä alueellista kokonaisuutta koordinoida riittävän systemaattisesti. Kun strateginen yhteistyö puuttuu, päädymme keksimään samaa pyörää uudelleen kerta toisensa jälkeen. Aito vaikuttavuus vaatii vahvaa innovaatioekosysteemiä, jossa julkiset toimijat, oppilaitokset ja yritykset pelaavat samaan maaliin. Vaikka alueelliset verkostot on tunnistettu, niiden strateginen ja suunnitelmallinen hyödyntäminen laahaa edelleen perässä.
Liian usein TKI-toimintaa ohjaavat organisaation omat tarpeet ja rahoitusinstrumenttien reunaehdot, eivät niinkään loppukäyttäjien tai elinkeinoelämän todelliset, pitkän aikavälin haasteet. Vaikuttava kehittäminen vaatii muotoiluajattelua ja ihmislähtöisyyttä. Se edellyttää rohkeutta jalkautua asiakkaiden luo, ymmärtää heidän todelliset kipupisteensä ja rakentaa ratkaisuja ketterästi ja iteratiivisesti yhdessä heidän kanssaan.
Lisäksi TKI-toiminta kärsii jatkuvuuden puutteesta. Osaaminen on usein harvojen harteilla, ja kun määräaikainen hanke päättyy, opit ja arvokas tieto karkaavat tekijöiden mukana muualle. Tarvitsemmekin kipeästi parempaa ja pitkäjänteisempää muutosjohtamista. Kehittämisen ei pidä olla kasa toisistaan irrallisia projekteja, vaan kansallinen ja alueellinen muutosoperaatio, joka koostuu erilaisista toimenpiteistä ja muuttaa pysyvästi ihmisten toimintaa ja organisaatioiden rakenteita.
Kun yhdistämme rohkean vision, monialaisen yhteistyön ja aidosti ihmislähtöisen kehittämisen, voimme tehdä niistä kaikkein viheliäisimmistäkin yhteiskunnallisista ongelmista historiaa. TKI-kyvykkyyden kasvattaminen on lopulta kiinni johtamisesta – uskalletaanko asettaa rima tarpeeksi korkealle ja katsoa riittävän pitkälle tulevaisuuteen?
