Rahoitus
Katso ilmainen tallenne
Hae yhdessä isompia hankkeita ja kohennna elinkeinolähtöisyyttä entisestään
Hankemestarit x Rahoitus -tapahtumassa pohdittiin yhdessä rahoittajien ja hankemestareiden yhteistyötä sekä yhdessä haettavia isompia EU-tason hankekokonaisuuksia. Kuule, miten hankeosaaminen ja osaamisen vaatimukset muuttuvat, ja miten kunnissa kannattaa yhdistää julkinen kehittäminen, yksityinen liiketoiminta ja ihmiset siten, että rahoituksella tuotetaan parasta mahdollista arvoa.
Tilaa ilmainen tallenne ja kehitä hankerahoituksen osaamistasi.
"Pitäisi pelata pitkää peliä eli luoda edellytyksiä alueen kehittymiselle. Ei niinkään höntyillä ja juosta pikavoittojen perässä."
Puhujat ja keskustelijat
Johannes Helama | Iin Micropolis
Miksi kuntien kannattaa tehdä yhteistyötä?
Iin kunnan kehittämisyhtiön projektipäällikkö Johannes Helama kertoo käytännön esimerkkejä siitä, miten kunnissa kannattaa yhdistää julkinen, yksityinen ja ihmiset siten, että rahoituksella tuotetaan parasta mahdollista arvoa.
Johannes Helama on Valtioneuvoston rahoittaman Open Agenda -hankkeen projektipäällikkö, joka on vetänyt valtakunnalliseen yhteistyöhön tähtäävän hankkeen suunnittelua alusta asti. Open Agenda -hankkeessa ovat Iin lisäksi mukana Inari, Pietarsaari, Tuusula ja Lapinjärvi. Johtoajatuksena on, että meillä on enemmän yhteistä kuin erilaista.
Kristiina Jokelainen | SmartNorth Oy
Haetaan yhdessä, haetaan isompia
Euroopan komission S3 asiantuntijaryhmässä vaikuttava asiantuntija Kristiina Jokelainen kertoo miksi juuri nyt kannattaa hakea isompia rahoituskokonaisuuksia yhdessä.
Kristiina Jokelainen on kansallisen ja EU-tason rahoituksen asiantuntija, joka sparraa ja haastaa erityisesti lappilaisia ja pohjois-suomalaisia toimijoita tekemään yhdessä enemmän. Rahaa on jaossa, mutta ei millä tahansa perusteilla. Ja Lappi pitää nostaa rahoituksesta hyötyvien kärkisijoille. Kristiina haastaa hankemestarit hakemaan yhdessä ja hakemaan isommin.
Samu Rötkönen | Lapin liitto
Ohjelmaperusteisuus, vaikuttavuus, elinkeinolähtöisyys
Lapin liiton aluekehitysasiantuntija Samu Rötkönen puhuu rahoittajan näkökulmasta ja siitä miten hankeosaaminen ja osaamisen vaatimukset nyt muuttuvat.
Samu Rötkönen toimii Lapin liitossa rahoituspäätösten esittelijänä sekä valvojana Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelmassa 2014–2020, erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön toimialan hankkeissa.
Julius Oförsagd | Arctic Factory
Visiona Lapin innovaatiokeskus
Muotoilija ja strateginen kehittäjä Julius Oförsagd puhuu rahoitus- ja hankemaailman vuotavista kaulavaltimoista ja tarjoaa ratkaisun, joka sisältää louhintaa, jalostamista ja paketointia.
Julius Oförsagd on palvelumuotoilija, jolla on yli 10 vuoden kokemus kansainvälisistä, kansallisista ja alueellisista projekteista sekä tulevaisuussuunnittelusta, klusteriyhteistyöstä ja isoista yhteistyöprojekteista.
Teema
Hankemaailma on murroksessa - Mikä on sinun roolisi TKI-kentällä?
Hankemaailmassa on käynnissä merkittävä murros. Käytämme Suomessa ja Euroopassa valtavasti resursseja aluekehityksen hankkeisiin. Rahoitusta on saatavilla, mutta olemme törmänneet kriittiseen haasteeseen. Yksittäiset projektit pyörivät liiaksi omissa siiloissaan, jolloin pitkäjänteinen vaikuttavuus jää ohueksi.
Projekteja käynnistetään ja päätetään ilman pysyvää jälkeä alueen elinvoimaan tai ihmisten arkeen. Meidän on pystyttävä parempaan ja kysyttävä hankkeiden kohdalla kriittinen kysymys: entä sitten, kun hanke on päättynyt? Vastaus ei löydy vanhoista toimintamalleista, vaan siirtymisestä kohti suurempia, strategisia kokonaisuuksia. Meidän täytyy hakea vaikuttavuutta yhdessä ja ymmärtää alueemme todelliset vahvuudet sekä älykkään erikoistumisen mahdollisuudet. Kyse ei ole hallinnosta tai byrokratiasta, vaan uudenlaisen arvon luomisesta julkisen sektorin, yritysten ja alueen asukkaiden yhteistyönä.
Aito vaikuttavuus syntyy silloin, kun kehittäminen on pitkäjänteistä ja ennen kaikkea aidosti elinkeino- ja ihmislähtöistä. Eikä elinkeinolähtöisyys tarkoita vain yritysten muodollista kuulemista tai kevyttä yhteistyötä hankkeen matkan varrella. Se vaatii ymmärrystä siitä, miten innovaatiot viedään käytäntöön tukemaan oikeaa liiketoimintaa.
Ihmislähtöisyys taas on nostettava tekemisen ytimeen. Kun asukkaat pääsevät osallistumaan arkeensa liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, syntyy omistajuutta, joka kantaa projektin päättymisen yli. Ihmislähtöinen kehittäminen rakentuu strategisen osallisuuden kautta, jossa asioita viedään eteenpäin avoimessa vuorovaikutuksessa kaikkien osapuolten kesken.
Tässä murroksessa meidän on otettava haltuun yhteiekehittämisen menetelmiä, joilla sekä kuullaan ja ymmärretään ihmisten tarpeita että kasvatetaan yhteisön kapasiteettia ottaa käyttöön uusia ratkaisuja. Siirrämme painopisteen hankkeiden suorittamisesta ihmisten ja organisaatioiden todellisten tarpeiden ratkaisemiseen.
Tarvitsemme rohkeutta unelmoida, mutta erityisesti kykyä toimia strategisesti. Kun johdamme kehittämistä aidosti vaikuttavana muutosoperaationa, saavutamme tavoitellun vastineen rahoitukselle. Vain näin tekemällä teemme viheliäisistä yhteiskunnallisista ongelmista historiaa.
